sunnuntai 26. elokuuta 2012

Lääkettä kuumeeseen

Jihaa! Taas on seuraava matka tiedossa, lentoliput taskussa ja odotellessa aikaa kulutettavaksi. Matkakuumeen kourissa ehtii pohtia ja kartoittaa vaihtoehtoja jos jonkinmoisia. Onneksi sopiva lääke löytyi suhteellisen nopeasti ja kivuttomasti.

Vielä viikko sitten olin vakuuttunut lähteväni syksyn tullen muutamaksi päiväksi Italiaa kiertelemään. Tein jo alustavaa matkasuunnitelmaa lennoista, hotelleista ja junista Milanon, Venetsian ja Veronan välillä. Italian aurinko tuntui jo miltei iholla ja vesi herahti kielelle kaikkia herkullisia ruokia ajatellessa. Mutta...sitten juttelin asiasta ystäväni kanssa, joka valisti minua Venetsian tulvista ja erityisesti niiden ajankohdasta syyskaudella.

Hain muutamia kuvia netistä aiheesta. Masentavaa katseltavaa olivat turistit kahlatessaan pitkin katuja veden ulottuessa polviin. Eihän koskaan voi varmaksi tietää osuvatko tulvat juuri suunnittelemalleni ajanjaksolle, mutta viimeiset vuodet ne ovat tulleet tasaisen luotettavasti loka-marraskuussa. En halua pakata matkalle mukaan kumisaappaita, joten suunnitelmat menivät uusiksi. Tärkeintä on, että pääsee lähtemään jonnekin ja saa sillä tavalla mukavasti katkaistua syksyn kulkua. Akut latautuu kummasti lyhyemmälläkin retkellä. Italia-suunnitelma olikin vain lämmittelykierros ja paluu lähtöruutuun oli pakollinen.

Niinpä istahdin viikonloppuna jälleen koneen ääreen ja aloitin lentokartoituksen. Minne pääsisi edullisesti, suhteellisen pienellä vaivalla ja lyhyellä lentoajalla? Lähiviikkoina lehdet kirjoittivat kuinka Ryanair ei aio lentää vasta avattuja reittejään Turusta talviaikaan ja ehdin jo ymmärtää, että kesän ollessa ohi lennotkin ovat. Mutta yllätys oli iloinen, kun huomasinkin syksyn eli lokakuun loppuun asti lentoja olevan tarjolla. Heittelin siis summamutikassa kohteita Turusta ja bongasin sieltä Brysselin lennot. Olen aika kiitettävästi kiertänyt Euroopan maita, mutta Belgia on käymättä ja koska lennon hinta, 50€ edestakaisin, ei tuntunut pahalta, oli kohde valikoitunut kuin itsestään.

Mitä enemmän on reissannut sitä vaativammaksi tulee. Enkä nyt tarkoita hotellin tms. suhteen, vaan kohteiden tarjonnan. Minulle on kehittynyt ns. "mitä useampi kärpänen yhdellä iskulla, sitä parempi"-tahtotila. Enää ei oikein riitä, että mennään yhteen kaupunkiin ja ollaan siellä muutama päivä ja tullaan pois. Tiedän, että monessa kaupungissa näkemistä ja tekemistä kyllä riittää, mutta jos vaan mitenkään on mahdollista nähdä monta erilaista kaupunkia tai maatakin, niin valitsen näistä kahdesta jälkimmäisen. Tämä tapa saattaa tehdä kohteisiin tutustumisesta pintaraapaisun kaltaista, mutta minulle se riittää...ainakin toistaiseksi. En jaksa koluta kaupungin kaikkia museoita lattiasta kattoon, ihailen mieluummin maisemia.

Näin ollen Bryssel yksinään ei mitenkään voisi riittää vajaan viikon mittaisella reissulla. Otinpa esiin kartan ja tutkailin lähimaastoja ja etäisyyksiä. Brysselhän on unelmakohde pitää päämajaa ja matkailla useammassa maassa lyhyelläkin ajalla. Kävipä siis niin, että Brysselin lisäksi tiedossa on päivä sekä Amsterdamissa että Luxembourgissa. Kolme maata ja kuusi päivää! Ei paha ollenkaan! Matkaseura on vanha tuttu eli äityli. Vaikka tahti saattaa taas kerran kuulostaa hurjalta, aiomme tällä kertaa luovuttaa sen verran, että laskemme itsemme valmisretkien hellään huomaan. Amsterdam ja Luxembourg hoituvat hyväksi havaitun Viatorin retkien kautta. Molemmat reissut tulivat edullisemmaksi kuin junalla itsenäisesti tutkimusmatkaillen. Ja sitä paitsi Hollannissa on tiedossa puukenkä- ja juustotehtailua sekä muutenkin paljon enemmän juttuja kummassakin paikassa mitä olisimme itse viitsineet selvittää ja tehdä.

Nyt aamukampa kehiin ja reissua odottamaan. Pahinta odotteluntuskaa lieventää nettikirjakaupasta tilaamani opaskirjat. Tule posti pian!

torstai 16. elokuuta 2012

Mitenköhän se oikein on?


Tänään tulee kuluneeksi 35 vuotta Elviksen kuolemasta vai tuleeko? Jotkut jaksaa sinnikkäästi väittää, että Elvis elää.


Gracelandissa ei päässyt yläkertaan vierailemaan lainkaan, kun alue on ns. privaattia. Väittivät siellä, että Elvis olisi viimeisenä aamuna soitellut pianolla takapihan pelirakennuksessa ja sitten kuukahtanut vähän myöhemmin päärakennuksen yläkerran vessaan ja siksi sinne ei uteliaita turisteja päästetä.

Portaikko yläkertaan
Mutta mistä sitä tietää mitä oikeasti tapahtui. Jospa heppu eleleekin tyytyväisenä yläkerrassa ja käärii rahaa paljon enemmän kuin koskaan virallisesti elossa ollessaan. Kurkkii sitten myhäillen verhon raosta kaikkia niitä, jotka taapertavat pitkin hänen kotinurkkiaan nuuskimassa.

Olen kesän ajan lukenut tiiliskiven paksuista elämänkertaa ja jäljellä on enää nämä viime metrit. Ehkä asian laita valottuu, kunhan pääsen loppuun.

En koskaan ole perustanut kauheasti Elvis-jutuista, mutta Gracelandin ja Tupelon vierailut sytyttivät pienen kipinän. Kirjaa lukiessa on ollut mielenkiintoista kurkistaa tuon kaikkien tunteman musiikkiennätysmiehen elämään. Luin jo Memphissä englanniksi yhden kirjan ja nyt suomeksi tuota toista. Sääli tuota hahmoa kohtaan on ehkä paras sanavalinta, sillä kaikesta nousee sellainen hyväksikäytön maku. Niinpä ehkäpä olisikin hienoa, jos Elvis sittenkin eläisi kaikessa rauhassa ilman ympärillä pyörivää hässäkkää. Hän olisi sen kyllä ansainnut.

Pelihuone

Viimeiset laulu soi tällä pianolla.

maanantai 6. elokuuta 2012

Matkamuistoja

Kaikki lehdet ovat tällä hetkellä täynnä juttuja ehkäpä maailman kuuluisimmasta naisesta Marilyn Monroesta. On mitä erilaisimpia erikoisnumeroita, joissa julkaistaan ennen näkemättömiä valokuvia. Tämän legendan kuolemasta tulee tänään (Amerikan aika on tätä kirjoitettaessa vielä 5.8.) kuluneeksi 50 vuotta.

Minullakin on hänestä matkamuistoja takataskussa ja ajattelin jakaa ne tänne. Kuvat on vuodelta 2010, jolloin teimme ensimmäisen Yhdysvaltojen kiertoajelumme. Yksi etapeista oli Los Angeles. Hotellimme sijaitsi aivan Westwoodin hautausmaan vieressä ja käytännössä meidän ei tarvinnut kuin ylittää tie ja olimme perillä. Paikka on pieni, mutta sinne on haudattu paljon oman aikansa tähtiä. Valoisalla ja kauniilla alueella oli mukava kävellä ja nauttia rauhasta keskellä miljoonakaupungin vilskettä.  

Westwood memorial park


Grauman's Chinese Theater