Jaahas! Taas on käynyt niin, että matkakuume on pahasti nousussa. Kiinan reissun jälkeen sain itseni kiinni sanomasta ääneen muun muassa seuraavanlaisia haparoivia lauseita:
"Nyt ei kyllä vähän aikaan tarvii matkustella..."
" Vois vähän pitää taukoa, kun on tullut niin paljon reissattua."
" Jotenkin tää matkustelu ei enää tunnu samalta kuin joskus 10 vuotta sitten."
" Täytyy olla järkevä ja vähän edes hiljentää tätä tahtia."
Sitten kävi niin, että tuli joulu ja pieni piipahdus Gdanskissa olikin yhtäkkiä edessä. No mutta, eihän sitä lasketa, kun sinne on niin lyhyt matkakin ja eihän se edes maksa paljoa. Eikö? Näin sen itselleni kuittasin ja järjen ääni yritti päässäni edelleen hokea, että on sitä paljon muitakin kivoja ja edullisempia asioita elämässä kuin matkustelu. Onhan?
Seuraavaksi tuli uusi vuosi ja uudet...ööööh...vanhat kujeet. Havahduin hokevani hieman erilaisia vakuuttavampia lauseita:
"Seuraavaksi lähden sellaiseen maahan, jossa en vielä ole käynyt."
"Jonnekinhan tässä nyt täytyy mennä."
"Mun kartasta puuttuu nää maat..."
"Koskakohan sitä kehtaisi uudesta työpaikasta anoa jo lomaa..."
"Milloin on tämän vuoden pyhäpäivät? Pääsiäinen, vappu, helatorstai...?"
Ja niinpä niin tätä pähkäilyä on seurannut jo kaikille kroonisesta matkakuumeesta kärsiville niin tuttu tilanne, jossa sitä istuu yön pimeydessä naama kiinni tietokoneen näytössä etsimässä edullisia lentoja, hyvää hotellia ja kartoittamassa retkeilyvaihtoehtoja sekä tietysti mahdollisuuksia yhdistää useampi kohde kerralla.
Tulos on, että tiedossa on kohde, lennot, hotelli, retkiä ja kissoille hoitaja. Nyt pitää enää painaa nappia, piipahtaa nettipankissa ja homma on taas hallussa. Miten tässä taas kävikään näin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti