Heräteostoksilla

Nyt voin myöntää, että tämä matkusteluhomma on jälleen kerran taas karannut tältäkin vuodelta lapasesta. Ei ollut minusta taaskaan tavoitteeni mukaiseksi kohtuumatkaajaksi, jolle riittäisi viikon reissu vuodessa. Kärsin tappion tässä taistelussa. Tähän mennessä olin siis ehtinyt jo ostaa kaksi matkaa niin, että ne on matkailtu tämän vuoden ensimmäisen viiden kuukauden aikana. Selitin itselleni tämän lipsumisen toki sillä, että nämähän on tällaisia lyhyempiä reissuja niin, että ei se nyt vielä ihan hirveän pahasti ole tuo ote lipsunut. Eihän, eihän?!

Mutta sitten tuli jälleen eteen aika, jossa hetken mielijohteesta löysin itseni matkaliput kourassa hymyilemässä leveää hymyä. Kaikki tapahtui alle 10 minuutissa.

Kävelimme äipän kanssa matkatoimiston ohi.
Pysähdyimme.
Heitimme ilmoille ajatuksen.
Pakitimme muutaman metrin.
Avasimme oven.
Tervehdimme ystävällisesti virkailijaa tiskin takana.
Istahdimme viattomasti penkkiin.
Valitsimme kohteen ja ajankohdan.
Pankkikortti suhahti koneen uumeniin ja näppäimiä näpyteltiin.
Saimme käteemme nipun paperia.
Poistuimme iloisina.

Huh!

Lopputuloksena on, että noiden kahden aiemman reissun väliin onkin yhtäkkiä yllättäen ilmestynyt vielä ihan oma pikkiriikkinen retki tuohon naapurimaahan. Päätimme piipahtaa Tukholmassa ja käydä katsastamassa Abba-museon. Mamma Mia, here I go again!