Pohjoismaan metsästystä

Niin kuin olen varmasti useasti täällä blogissani maininnut, mulla on kartta, josta väritän aina uuden, ns. valloitetun maan. Eli kun käyn jossakin maassa, samalla väritän sen kartaltani punaiseksi. Tavoitteena on tietysti saada maapallon maista mahdollisimman moni väriteltyä vuosien mittaan.  Taisin kertoa myös, että juuri nyt tämän vuoden matkailumissionani on saada uusia maita väritetyksi. Viime vuonna tuli matkailtua ihan urakalla, mutta värittäminen jäi kovin vähäiseksi, vaikka Kiina nyt tietysti suurena alueena paljon uutta väriä karttaani toikin. Tällaisia olen siis näin alkuvuonna tuumaillut ja mainoslausetta lainatakseni: siitä se ajatus (taas kerran) sitten lähti.


Viikko sitten tuijottelin karttaani ja pohdin itsekseni, että Pohjoismaista väritettynä ovat kaikki muut paitsi pikkiriikkinen Tanska. Toki olen Tanskassa lentokentällä käväissyt, mutta oman käsitykseni mukaan sitä ei voi laskea vielä valloitetuksi maaksi. Niinpä jotenkin tuntui hassulta, että noin lähellä oli maa, jossa en vielä ollut käynyt. Kuinka helppoa onkaan moisten ajatusten jälkeen istahtaa tietokoneen ääreen, avata netti ja klikkailla auki muutamat luotettaviksi ja hyviksi havaitut sivustot. Siinä vaiheessa, kun tilanne on päässyt näin pitkälle on peli yleensä jo aikalailla pelattu ja oireilu valmis alkamaan. Taas on maailmalle päästävä, vaikka edes lyhyelle piipahdukselle!

Tästä yksityisestä ajatusketjustani kului noin vuorokausi, kun ajattelin ääneen samoja juttuja luottomatkaseuralaiselleni Sannalle, jonka kanssa jaamme tämän matkailuhulluuden. Ja Sanna, kuten minäkin, omaa myös äärimmäisen pikaisen innostumisen kyvyn, joten pitkiä haaveiluja ei tarvittu. Seurauksena oli se, että minä marssin pomon pakeille anomaan lomaa ja nyt viikkoa myöhemmin meillä on matka ostettuna sekä suunnitelmat erinäisistä toiminnoista matkan aikana jo hyvässä vauhdissa. Kööpenhamina kutsuu! Punaisen puukynän teroitus lienee paikallaan. Ihanaa!