Erice

Jos Trapani oli turistin mieleen ehkäpä hieman turhankin tavallinen ja mitätön, niin Trapanin yläpuolella ylhäällä vuorella sijaitseva keskiaikainen Ericen kylä oli aivan upea. Maisemat olivat uskomattoman kauniit ja mukava merituuli puhalteli ja vilvoitti juuri sopivasti. Ylös vuoren huipulle pääsi kätevästi köysirataa pitkin. Hinta edestakaisin oli vaivaiset 6,5 euroa ja matka yhteen suuntaan kesti 15 minuuttia. Ylhäällä kaupungissa oli paljon kahviloita ja ravintoloita sekä turistiputiikkeja puisine Pinokkioineen. Pikkuruisessa kylässä oli yli 100 kirkkoa, upea linna ja pieniä aukioita ja kujia. Niin upea paikka kuin Erice onkin, niin täälläkään ei turisteja paljoa näkynyt. Kujia ja katuja sai kulkea kaikessa rauhassa ilman seuralaisia. Hiljaisuus oli ihanaa!

Ainoastaan linnan puistossa oli meneillään sunnuntain kunniaksi aivan upea kansanmusiikkiesitys, jossa italialaiset sedät ja tädit keinuivat hienoissa perinnepuvuissaan ja jokainen sai vuorotellen olla solisti. Esitykset olivat valloittavia ja hyvän tuulisia. Koko joukkoa johti ainakin 150-vuotias papparainen, joka huuteli ilmeisesti jotakin hullunkurisia juttuja italiaksi vähän joka väliin, sillä paikallinen yleisö nauroi ja taputti villisti. Esityksestä teki hienon myös se, että sitä ei selvästikään oltu tehty turistien iloksi, vaan paikallisten omaksi riemastuttamiseksi. Lieneekö tapana tällainen sunnuntaisin?