Viimeistä viedään!

Pikainen piipahduksemme Puolassa alkoi lähestyä loppuaan, kun aamumme iloksi saatoimme todeta, että vesisade oli lakannut ja aurinko yritti pilkahdella pilvien lomasta. Koska lentomme lähtisi vasta iltapäivällä, meillä oli vielä hyvää aikaa kierrellä viimeiset kurvit vanhassa kaupungissa, tällä kertaa ilman sateenvarjoja. Ihasteltuamme maisemia viimeisen kerran tällä erää, siirryimme taksitolpalle ja sieltä pirssillä kohti Oliwaa ja eläintarhaa.

Eläintarhan aukeamisajaksi oli ilmoitettu klo:9, mutta me olimme paikalla jo hyvissä ajoin 20 minuuttia ennen. Yllätykseksemme lippukassa olikin auki ja ostimme lippumme heti. Lippujen hinnat eivät päätä huimanneet, kun aikuisen hinta oli 3€ ja lapsen 1,5€. Esitteessä luki, että tämä kyseinen zoo on Puolan parhaimpia. Niinpä odotukset olivat jokseenkin kovat.

Pääsimme lippuinemme sisään siis 20 minuuttia ennen virallista aukeamista ja olimme paikan ainoat kiertelijät. Opasteet olivat kunnossa ja niitä seuraillen lähdimme kohti luokseen kutsuvia aitauksia. Homma ei kuitenkaan ihan pelittänytkään. Ensimmäisen 15 minuutin aikana olimme kiertäneet pitkän lenkin ja bonganneet valtavia aitauksia, joiden vieressä esittelykylttejä milloin mistäkin elukasta. Vaan eipä näkynyt yhtään ainoaa!

Pitkällisen tarpomisen jälkeen näimme kaukaisuudessa muutaman nelijalkaisen!!! Oooh! Shetlanninponeja...plaah! Tässäkö on tämän huikean tarhan tarjonta? Kylttejä olemattomista eläimistä ja pari haisevaa ponia?! Lupaukset kirahveista ja norsuista näyttivät tuottavan suuren pettymyksen.

Mutta sitkeän etsinnän jälkeen alkoi vihdoinkin tapahtua. Tulimme ensin talolle, jossa nimensä perusteella, Giraffe house, voisi olettaa olevan pitkäkaulaisia sinikieliä. Ja todellakin! Siellähän niitä oli seuranaan leijonakuninkaan kaveri Timon laumoineen.

Löysimme myös gebardin, lintu/matelijatalon, virtahepoja suihkussa ja pikkuhiljaa eteenpäin kulkiessa vastaan alkoikin tulla aikamoinen lauma kaikenkarvaisia öttiäisiä. Hassuimpia olivat käteensä pissivä ja takapuoltaan antaumuksella kaivellut simpanssi kavereineen, muut apinat ja orangit. Suloisimpia pikkuruiset puuman pennut emonsa kanssa sekä loikkivat valtavat kengurut. Kissaihmisten huokailuja saivat osakseen myös ilves ja villikissat. Seurasimme pingviinien touhuilua vesialtaassa ja niiden hullunkurista uintitaiturointia.Viimeisenä kävimme vielä katsomassa norsuja.

Pahaenteisesti alkanut eläintarhakäynti päättyikin onnellisesti ja saimme jopa taksin tilattua noutamaan meidät pois metsän keskeltä.

Gdanskissa haimme vielä pikaisesti ruokaa ja teimme viimeiset ostokset ennen kuin oli aika suunnata kohti lentokenttää ja kotia. Reissu oli onnistunut ja ikimuistoinen! Gdanskiin mennään varmasti uudestaankin!