To-to-to-ron-to ja CN To-to-towerin lasilattia sekä hieman kiekkoa

Tälle päivälle oli kaksi selkeää tavoitetta; CN Tower ja Hockey Hall of Fame. Matkaopasyhtiö Koivulat Oy toi meidät perille Torontoon todella kätevästi bussilla matkaten. Alle tunnissa olimme Hamiltonista Toronton Union-asemalla. Asemalta pääsi mukavasti suoraan tornin juurelle. Hetken lippujen jonottelun jälkeen jouduimme irtautumaan henkisestä tuestamme ja lähtemään kaksin ylös tornin huipulle muun seurueen jäädessä odottelemaan paluutamme maan pinnalle. Hissillä mentiin huimaa vauhtia 346 metrin korkeuteen 58 sekunnissa. Hissin lattian lasi-ikkunasta katsominen sai puntin tutisemaan, mikä ei luvannut kovin hyvää ylhäällä odottaneen lasilattian kohtaamiseen.


Ulkotasanteella ihastelimme upeita Toronton maisemia ja edessä avautuvaa Ontario-järveä. Tuuli puhalsi välillä melkein hiukset päästä. Sisällä meitä odotti 342 metriä maan pinnan yläpuolella oleva lasinen lattia, jonka päällä saattoi kävellä ja seisoa ikään kuin tyhjän päällä. Kun sitten olisi pitänyt oikeasti astua tuon lasin päälle, kaikki voimat kropassa ja äänet päässä esti ottamasta sitä ratkaisevaa askelta. Kymmenet ihmiset kävelivät edestakaisin pitkin lasia ja jotkut jopa hyppivät sen päällä, mutta meidän piti ihan tosissaan kerätä kaikki rohkeutemme ja ottaa leap of faith. Yhdessä tutisimme ikkunaluukun reunalla ja sitkeän yrittämisen jälkeen pystyimme molemmat ihan pienen hetken haparoimaan lasin päällä. Kylmä hiki ja muutama ylimääräinen pumppaus sydämessä, mutta selvisimme. CN Tower oli upea kokemus! 

  

Matka jatkui Hockey Hall of Fameen. Tässä on siitä asti, kun Kanadaan saavuimme mietitty, että mistä tämä maa muualla maailmassa oikein tunnetaan. Eivät nimittäin ole paikalliset kauhean ahkerasti itsestään meteliä pitäneet, toisin kuin maailman joka kolkassa pullistelevat naapurinsa. Mutta jos jokin asia Kanadasta tunnetaan se on jääkiekko ja siksi siis sille pyhitetty paikka oli nähtävä.

Hockey Hall of Fame ei noin päällisin puolin näyttänyt alkuun kovinkaan suurelta paikalta, mutta sisällä sokkeloisissa huoneissa aikaa kului ja nähtävää riitti aivan tolkuttomasti. Suomalaisseurueemme etsi ahkerasti kotimaan tuttuja nimiä ja kyllähän niitä löytyi. Jari Kurri taitaa olla näissä Hall of Fame jutuissa meidän ykkösmies, mutta bongasimme Tiimu Salaminkin useampaan otteeseen, unohtamatta Mikko Koivua, Jutia, Tikiä ja kumppaneita. Esillä oli valtava määrä erilaista jääkiekkohistoriaa paidoista, mailoista, kiekoista ja luistimista Stanley Cup-sormuksiin ja itse pokaaliin. Hauskimpia juttuja olivat eri aikakausien pelipaidat, jotka lähtivät alkuaikojen reikäisistä villapaidoista ja päättyivät moderneihin pikkiriikkisen erilaisiin vaatekappaleisiin.

Paras kaikista oli kuitenkin suomalainen sukkalöytö! Nimittäin kaikkien paitojen ja muun tavaran keskellä oli erinomaisesti esille laitetut sinivalkoiset sukat. Sukkien yllä oli suurehko plakaatti, jossa arvokkaasti selostettiin kelle nämä ainutlaatuiset sukat ovat kuuluneet ja missä yhteydessä niitä onkaan käytetty. No huh, huh! Kerrassaan hupaisaa ja veikkaanpa, että sukkien omistajakin olisi joko äärimmäisen hämmentynyt ja huvittunut tästä kunniasta tai sitten vaan helpottunut, kun kauan sitten kadonneet pelisukat ovatkin löytyneet. Mutta kysymys kuuluu; Kuka nämä sukat siltä Tomilta oikein käänsi?

Ne kuuluisat sukat kuvassa oikealla.

Ja tässä selostus...Vau!

Tämä isompi Poika ei kai sauno, vai saunooko?

 

Jääkiekon parista siirryimme syömään herkulliset hampurilaisateriat oppaidemme suosittelemaan tankkauspisteeseen. Vatsat pullollaan kävelimme vielä pitkin Toronton katuja niin maan päällä kuin allakin. Toronton erikoisuushan on maan alla kulkeva katuverkosto, mikä koostuu valtavasta määrästä kauppakujia. Pikkuhiljaa valuimme takaisin bussiasemalle ja palasimme takaisin Hamiltoniin iltapäivällä.

Sitten olikin aika jättää meitä aivan uskomattoman ahkerasti, ansiokkaasti ja ystävällisesti Kanadan reissulla avustaneet H, L ja N. Suuren suuri kiitos teidän koko poppoolle unohtumattomasta Kanadan retkestä! Oli kerrassaan loistavaa viettää aikaa yhdessä! Kiitos ja kumarrus!